torstai 24. heinäkuuta 2014

asuntomessut 2014 - kaunein talo





Onko kaunein talo tämän vuoden asuntomessuilla... 

Passiivikivitalo Leija (nro 7, 210 m2)? 
Kulkiessani talossa merkittyä reittiä pitkin, ihastuin täydelliseen takkahuone-pesuhuone-sauna -osastoon! Myös pohjaratkaisu ihan kaikkinensa miellyttää: sisäänkäynti on täydellinen ihanaa, korkeaa porrasaulaa myöten (ja mitkä valaisimet katossa!), keittiön sijainti todella kiva - niinkuin keittiö muutenkin - ja olohuone-ruokalutila mieluinen. Yläkerrassa kekseliäisyyttä on vanhempien makuuhuoneessa, jossa vaatehuone sijoittuu todella fiksusti huoneen "pimeään" kulmaan eli sisäänkäyntiin - huoneeseen kuljetaan vaatehuoneen läpi. Nerokasta, monessakin suhteessa! Neliöihin on saatu istutettua kauniisti kaksi suurta olohuonetta ja neljä makuuhuonetta. Toimisikohan pienehkö takkahuone vierashuoneena, jos sellaista tarvitaan? Luksuksena yläkerran kodinhoitohuoneessa on koko seinä ikkunaa!

Leija, talo nro 7

Kannustalon Lato (nro 10, 122 m2)?   
Entisenä Kannustalorakentajana ja -asujana tsekkasin tietenkin myös Ladon. Kuinka hyvämaineinen talotehdas on onnistunut pienen neliömäärän kanssa? Osittain on, osittain ei. Talon käkikellomainen, korkeaharjainen ulkonäkö ei juuri silmääni hivele. Sisällä korkeutta ei ole myöskään hyödynnetty, joskin Kannustaloissa on aina tavallista korkeammat huonetilat. Itseäni miellytti talon värimaailma: sekä ikkunanpuitteet että väliovet olivat tammea tai tammen sävyä. graafinen mustavalkoisuus on selvästikin väistymässä luonnollisemman värimaailman tieltä (kuten myös edellisessä kohteessa Leijassa)! Erityisesti olohuoneen ikkuna-aukotukset ja ikkunat hivelivät silmääni. Jollakin tavoin tuo vessanpönttö pitäisi saada pois pesuhuoneesta, jossa lauteillaistujat katselevat suoraan pönttöä tai pöntöllä asioijaa...

Lato, talo nro 10 

Villa Lumous (nro 22, 232 m2)?  
En tiedä vaikuttiko arviointiini kesäpäivän hellelukemat, mutta kyllä Villa Lumous todella lumosi. Jos ei muuten, niin viimeistään turkoosina kimaltava vesi atriumpihalla! Talo on kerrassaan pröystäilevä, neliömäärällään ja sisätiloillaan, materiaalivalinnoillaan, uima-altaasta puhumattakaan. Silti, jotain toimivaa tässä pohjassa on (ja käytettyihin neliöihin nähden täytyy kyllä ollakin). Talon ihanan ytimen muodostaa keittiö-ruokailutila-atriumpiha, johon liittyvät molemmissa siivissä oleilutilat: olohuone (kaunis!) ja harrastehuone (suuri ja toimiva!). Ja oi, se allas ulkona...

Lumous, talo nro 22

Skammin talo (nro 23, 155 m2)?  
Koska tästä talosta puhuvat kaikki, puhun sitten minäkin. Ja kyllä talo ansaitsee tulla nostetuksi esiin yhtenä vaihtoehtona messujen kauneimmaksi! Kaksi asiaa yllätti minut positiivisesti: kontrasti edellisten kohteiden luksukseen sekä kerrankin järvimaisemia olohuoneen ikkunasta! Järvi nimittäin on yhä piilossa ryteikön takana, en tiedä aikooko Jyväskylän kaupunki tehdä ryteikölle mitään, mutta useimmista rantataloista saattoi vain kuvitella järven välkkeen mielessään - sitä kun ei näkynyt oleskelutiloihin lainkaan. Skammin talosta on vaikea arvioida huonetilojen jakautumista ja onnistuneisuutta, talo kun on vasta aihio tuleville omistajille, jotka muokkaavat talosta mieleisensä ja jakavat sen riittävän moneen tilaan. Puupintaa oli paljon, mutta myös armyvihreää - sama teema toistui hienosti tilasta toiseen. Keittiö-ruokailu-oleskelutila oli hyvinkin onnistunut, pisteenä iin päälle kauniit Profinin liukuovi-ikkunat!

Skammi, talo nro 23 

Lakka Kivitalot Heikkinen (nro 29, 152 m2)? 
Talo oli etukäteen yksi suosikeistani. Ja kyllä, se täytti odotukset. Kaunista, kaunista! Jo sisäänkäynnistä aavisti hyvän suunnittelun ja arkkitehtuurin. Minulle ikkunat ovat tärkeitä, ei voi mitään, joten kiinnitän niihin väistämättäkin huomiota. Tässä talossa kaikki ikkunat, lastenhuoneita myöten, olivat kauniita ja mietittyjä. Ja oleskelutiloissa, oi, lattiasta kattoon ja seinästä seinään! Oleskelutilat olivat hauskasti ristin muodossa, joskin tämä aiheutti sen, että valoa kuhunkin tilaan tulee lähinnä vain yhdeltä suunnalta. Myös värimaailma oli täällä, kuten Ladossakin, mieleeni: puuta ja valkoista. Katot olivat kerrassaan kauniit, etenkin kun ne jatkuivat ulos lähes saumattomasti. Lattiat jäivät myös mieleeni, olihan niissä itsekin haaveilemaani Trinityn parkettia. Mutta auts. Kaiken kauneuden keskellä oli tökerö takka, keskeistäkin keskeisemmällä paikalla. Jokin harmaa vuolukivitakka, joka ei mielestäni sopinut tilaan ollenkaan. Tila olisi ehdottomasti vaatinut arvoisensa, kolmeen suuntaan avautuvan takan.

Heikkinen, talo nro 29

Talo a (nro 34, 155 m2) 
Tätä kohdetta en ollut etukäteen noteerannut ollenkaan, ja kävin katsastamassa sen massiivisesta, hieman luotaantyöntävästä katujulkisivusta huolimatta. Sisätilojen arkkitehtuuri ei ole ehkä ihan mieleeni, se on kaksikerroksisena ja näillä neliöillä aika pientä ja ahdasta, mutta jotain tässä kohteessa oli, joka jäi mietityttämään hyvällä tavalla. Ehkä uudenlainen, teräksinen julkisivuritiliä, joka tulee kasvamaan täyteen villiviiniä? Nyt ritilikön ansiosta näkymät ulos ovat industrial-henkiset, hyvässä ja erilaisessa mielessä :-)

a, talo nro 34
vai
Talo Luck (nro 35, 180 m2)? 
Tästäkin talosta on kohistu jo ennen messuja. Aiheesta, sillä kaunista on. Pohjaratkaisuun minulla ei ole nokan kopauttamista, tämä toimii hyvin. Tilat on jäsennelty järkevästi ja kauniisti, joskin oman perheeni tarpeisiin kuraeteis- ja kodinhoitotiloja on niukasti. Kokovalkoinen Luck viehätti minua erityisesti irtosisustuksellaan sekä piha-alueillaan. Talo teräspalkkirakenteineen rajaa luonnosta ja "ilmasta" oman alueensa, jonka sisälle se muodostaa kodikkaan keitaan. Puhtaan valkoisen ja vihreän kasvillisuuden liitto on silmiä hivelevää, jotenkin välimerellistä kauneutta!

Luck, talo nro 35 

Minkä sinä näistä valitsisit kauneimmaksi, vai jonkin ihan muun messutalon? Minulle kelpaisivat erityisesti Leija, Heikkinen ja Luck - Lumouksen uima-altaalla höystettynä! Koska yksitasoisuus viehättää edelleen, taidan päätyä talo Heikkiseen - vaikka sen tilat eivät aivan oman perheeni tarpeisiin riittäisikään. Mikäli lapseni olisivat jo teini-iässä, valitsisin Leijan! Kaunein? Talo Luck. Vai sittenkin Heikkinen?


keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

rentoillaan sisällä

Vaikka meneillään onkin mitä ihanin aurinkoinen kesä, ei perhe jaksa ihan koko päivää ulkotiloissa. Silloin rentoillaan sisällä, erityisesti olkkarissa, jossa on tilaa pötkötellä sohvalla tai viilentyä lattianrajassa. Valkoinen sohva on otettu käyttöön joulukuussa, eikä päällisiä ole vielä pesty - toistaiseksi imurointi on riittänyt pitämään ne siisteinä. (Päälliset ovat toki vesipestävät, mutta onhan siinä hommaa niitä irrotella.) Laiskan siivoajan ja pyykkääjän sohva onkin suojattu hiekkaisilta kesävarpailta irtopeitoilla. Lattialla on rentoilun merkeissä Ikean palasista solmittu matto, ei kovin vakavasti otettava mutta kesähenkinen! Jalkapallon MM-huuman laannuttua toisen television voisi jo kantaa olkkarista pois :-)








maanantai 7. heinäkuuta 2014

huh hellettä!

Ei tästä pihan siivouksesta ja laitosta nyt oikein tule mitään. Ehkä sitten ensi vuonna :-D Kun mittari näyttää 28 astetta, en vain pysty tarttumaan maalipensseliin tai lautakasojen perkkaukseen... Uimaan siis!
ps. Tähän pihalle olkkarin terassilaiturin viereen sopisi hyvin ihan oikeakin uima-allas, eikö vain?



Nurmikosta viis, uima-allas on lapsiperheessä huomattavasti tärkeämpi pihavaruste :-)
Pitäähän uima-altaalla olla myös hyppytasanne! 



sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

raksapihan siivous

Heinäkuun helteinen tervehdys! Loma alkoi ja hyvät kelit samalla, näinhän minä tämän tilasinkin :-) Loma tarkoittaa myös pihan siivousta, josta on kieltämättä sluibailtu alkukesästä. Mutta nyt hihat heilumaan! Rakentamisaika pärjättiin ilman kummepia vaihtolavoja (eli roskalavoja), joskin rakentamisen loppua kohden jätesäkkivuoret kasvoivat pihalla eivätkä asiaankuuluvasti kaatopaikalla. Niinpä kilpailutin kesän aluksi vaihtolavoja siivousurakkaa varten.

Vaihtolava olisi tietenkin voinut olla vähän matalampi... Mutta mahtuuhan tänne tavaraa ja kun aukeaa päädystä, lataaminen käy sitä kautta näppärästi. 

Kahdelta tarjoajalta sain saman suuruisen tarjouksen: noin 210 e + 15 e/vk, kun kahdeksi viikoksi pyysin. Tähän päälle jätemaksu painon mukaan, maksu on  noin 130 e / 1000 kg jätettä. Mutta sitten yksi valtakunnallinen taho pääsi kyllä yllättämään takavasemmalta:



Minen ota tästä mitään tolokkua! Hyvän tähden toimijat, ei kotitalouksille tällä tavalla tarjousta tehdä! Totta kai voisin soittaa perään ja pyytää selvennystä, mutta lähtökohtaisesti kuluttajana olen kyllä sitä mieltä, että on myyjän tehtävä esittää asia ymmärrettävästi. Kaiken lisäksi olin tulkitsevinani tarjousta, että kalliiksi käy - mutta voin olla ihan väärässäkin. Vaihtolava kuitenkin tilattiin jostain ihan muualta (kuten kuvasta käy ilmi).

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

miten kävi budjetin?

Budjetti ylitettiin...


...suunnilleen näiden verran.

Kirjoitin budjetista tammikuussa 2013, kun vastaava työnjohtajamme oli laskenut rakennusprojektillemme hintalapun. Niin minä vain silloin kovasti kuvittelin, että alitamme hänen suunnitelmansa! Pidin henkisenä kipurajana 300 000 euroa. Ja kyllä, tämä haaveilemani loppusumma me ylitettiin, selvästi. Suunnilleen pihasaunan ja liukuovi-ikkunoiden hinnan verran. Mutta mutta, eihän näistä nyt olisi mitenkään voinut luopua! Juuri nämä ihanuudet tekevät talostamme sen kodin, joka täyttää kaikki unelmamme.

ote blogitekstistäni tammikuulta 2013
Jotenkin rakentamisen edetessä minulta katosi kokonaan kaikki halu osoittaa yhtään mitään yllä olevan kaltaista, ja tilalle tuli halu rakentaa täydellinen, ihana koti, jossa on hyvä olla ja asua pitkään. Ja jossa on myös vähän jotain ekstraa :-)

JA budjetti myös alitettiin. 
Vastaava työnjohtajamme antoi talollemme hintalapun 349 00 euroa. Ihan tähän emme (yrityksistä huolimatta) yltäneet. Lopullinen summa on jossain näiden kahden, tavoitteeni ja arvion, välissä. Nyt täytyy myöntää, että alun ja keskivaiheen tarkasta budjettiseurannasta lipsuttiin TAAS loppua kohden. Näin kävi ensimmäisen talommekin rakentamisen suhteen. Loppuvaiheessa siirrytään menojen yhteenlaskemisesta jäljellä olevien rahojen käytön optimointiin, ja jossain kohtaa kokonaisbudjetin seuranta jää tekemättä. Niinpä minulla on kuittipino poikineen laatikossa odottamassa, josko joskus jaksan niitä yhteen ynnätä (ja voin jo nyt sanoa, että tuskimpa vain).

Loppukaneettina: 
Tämä budjetin määrittelyni perustuu ihan omiin kriteereihini. Omakotitalo on investointi, johon syydetään rahaa IHAN KOKO AJAN. Niinpä oman filosofiani mukaisesti lasken rakennusbudjettiin projektin käynnistyshetkellä olevat rahavarat (esim. säästöt, edellisen asunnon myynnistä saadut rahat) + nostettavan rakennuslainan. En laske budjettiin niitä satasia ja tuhansia, joita jo rakentamisen aikana ja erityisesti uuteen kotiin muutettuamme käytämme palkansyrjästämme. Toiset sijoittavat elämässä rahansa vaatteisiin, kenkiin, laukkuihin ja rakennekynsiin - minä laitan (ainakin tänä kesänä) rahani betoniin, hiekkaan ja multaan. Ehkä pari rahaa myös juhannusjuomiin ja grillattaviin!

Budjettihuolista vapaata juhannusta kaikille!