lauantai 25. heinäkuuta 2015

kivi- ja betonipiha

Osia pihamme pinnoista rakentuu kivestä ja betonista (kuten jo aiemmin kirjoitin täällä). Piha alkaa olla valmiimpi (mutta ei suinkaan vielä valmis, sitä en kuitenkaan jää odottelemaan), joten tässä joitain kuvia kivi- ja betonipihastamme!



Kesäkuun puolivälissä pihallemme kaadettu nuppikuorma (noin 12 m3) kiviä oli hengästyttävän kokoinen. Päätin, että levitän kasan manuaalisesti käsivoimin paikalleen - eipä tarvi kuntosalilla huhkia samalla kun konevoimat muokkaavat pihaa :-) Hyvästä treenistä tämä urakka kävikin! Kasan alle (samoin kuin kaikkialle kivien alle) levitin suodatinkangasta. Kun tässä postauksessa pohdin, mistä löydän sopivanhintaista singeliä, päädyin lopulta kivivalinnassa huomattavasti huokeampaan kokoon 30-70 mm. Kivillä on vaikeampi kävellä kuin pienirakeisella singelillä/somerolla, mutta tulemme rakentamaan kivien päälle vielä pitkospuut kävelyreiteille. 
VINKKI: Jos teet saman kuin minä, eli lapioit kivet käsivoimin kottikärryyn, laita kasan alle esim. liukasta vesivaneria! Lapio luistaa varmasti kivasti sitä pintaa pitkin - toisin kuin kangasta pitkin. Ei meinannut minun Fiskars oikein upota tähän kasaan. 

12 kuutiota kiviä, 30-70 mm. Toimittaja Kuljetuspolar. 
Talomme takajulkisivu.

Naapuria kohti oleva sivupihamme alkaa olla valmis. Pihasaunan luona pihan perällä maanpinta on peitetty kuorikatteella, talon nurkalta tielle asti - noin 120 m2 - kivillä. Istutukset on rajattu kivistä siististi mieheni ylijäämä-kasilankusta nikkaroimilla istutuslaatikoilla. Kivet pihalla ovat kauniita, kunhan ne on särmästi rajattu muista materiaaleista. 






Talon tienpuoleiseen päätyyn on istutettu kahteen laatikkoon pylväshaavat sekä lasten valitsemat perennat. Aita valmistunee tulevina vuosina, ja muutoin tämän katujulkisivun viimeistelyt tehdään syksymmällä, kun kaupunki saa asfaltoitua tien meidänkin kohdallamme - tien nykyinen pinta kun tulee nousemaan useita senttejä.




Sisäänkäyntipihamme on vielä vaiheessa, mutta osa betonilaatoista (490*490*50) on jo asennettu paikalleen. Onneksemme eräs naapurimme ilmoitteli alueemme asukkaiden yhteisessä face-ryhmässä taidoistaan, hänen avullaan noin 70 neliötä naputeltiin kuosiin yhden päivän aikana!




Vielä on pihalla tekemistä, mutta onneksi on lomaakin jäljellä - ja kesää! Jos tätä nyt kesäksi voi sanoa kun mittari hädin tuskin nousee yli 15 asteen. Hikisiin kivi- ja betonihommiin nämä ilmat on kuitenkin olleet mitä osuvimpia - vilvoittavia sadekuuroja myöten :-)

Tekeväistä tai rennompaa kesän jatkoa! 
ps. En todellakaan ole mikään pihapatsasihminen (tontuista puhumattakaan!). Söpö pikkuinen pöllö (ylimmässä kuvassa) pääsi kuitenkin puukaupasta mukaamme, ja vartioi nyt kiviämme.


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

asuntomessut 2015 - parhaat palat

...jäävät minulta tänä vuonna näkemättä ja kokematta. Lyhyellä, arvokkaalla kesälomalla on valittava sotansa, ja meille se on pihanlaitto, sekä ajan-, rahan- että henkisten voimavarojen käytön kannalta. Mikäänhän ei kuitenkaan estä minua kommentoimasta messuja lehdistä ja netistä saamani käsityksen pohjalta :-)

Kohde 18, Honka Savukvartsi. Kuva Honkarakenteen sivuilta ladatusta PDF-esitteestä. 
Puu on uusi musta, tiedän. Silti, kuvien perusteella Kontio Harunire vaikuttaa mökkimäiseltä. Puuta on todella paljon. Miltäköhän vaikutelma tuntuu paikan päällä? (KOHDE 14)

Ensivilkaisulla tuntuu, että Potius Isokivi A on jo moneen kertaan nähty. Eikös tämä kohde toista kaikkia blogimaailmastakin tuttuja tämän hetken sisustustrendejä? On mustaa, valkoista, rautaa, betonia, graafisia kasveja, pieniä sivupöytiä. Toisaalta, sekä tämä kohde että muutama muu messuilla (kuten kohteet 24 ja 35) antavat varmasti ideoita niille, jotka rakentavat tiiviille alueelle mahdollisimman kompaktia, muunneltavaa ja tilankäytöltään tehokasta kotia. Tiivis kaupunkiasuminen onkin messujen kantava teema tonttien ollessa pienehköjä ja myös haastavan mallisia. (KOHDE 16A)

Villa Beauty on arkkitehtuuriltaan jotenkin mahtipontista. Ei sisustusmakuuni, joskin L-malliset talot ovat aina kiinnostavia toimivien tilojensa osalta (pohjaratkaisultaan toimivan oloinen L-ratkaisu on myös kohteessa 38, Rock-kivitalo Villa Aletta). Ja kukapa se ei uima-altaasta haaveilisi :-) (KOHDE 17)

Honka Savukvartsi ei avaudu minulle lehtien sivuilta. Tämän haluaisin ehdottomasti nähdä livenä! Mitä ihmettä on rakennuksen keskellä - viherhuone? Miten tilat toimivat? Todella kaunis kadunpuolen julkisivu houkuttelee! Tämäkin on hirsikohde - tasapainottaako linoleumlattia riittävästi puun (liiallista?) käyttöä? (KOHDE 18)

Kohde 19, Vivola. Kuvat Puu-lehden Issuu-julkaisusta.
Vivola on kiinnostava kohde. Tilat näyttävät erittäin linjakkaalta arkkitehtisuunnittelulta - tosin noin 160 neliötä kahdella makuuhuoneella saakin olla linjakasta :-) Kun kohde suunnitellaan liikuntarajoitteselle, saadaan aikaan kaikille sopivia, sulavia ratkaisuja! Myös julkisivut ovat kauniit. Sisustus on tehty messuille laadukkaasti Woodnotesin, Artekin ja Luonan tuotteilla. (KOHDE 19)

Kohde 26, Villa Kapee. 3D -havainnekuva lainattu Ollikaisen Hirsirakenteen sivuilta
Villa Kapee olisi ehdottomasti nähtävä myös paikan päällä. Mutkitteleva arkkitehtuuri on poikkeavaa ja kiehtovaa. Hirren käyttö kiinnostaa tässäkin kohteessa. Lehtien kuvissa puuseinien, kattojen ja lattian ilme näyttää raikkaalta - yllä olevaan havainnekuvaan verrattuna ainakin ikkunanpuitteet ovat valkoiset ja antavat levollisemman, yhtenäisemmän ilmeen tiloille. Ehkä arkkitehtonisesta "kikkailusta" johtuen lähes 200 neliön kotiin on saatu mahtumaan vain kolme makuuhuonetta - ehkä pienet perheet eivät todellakaan tarvitse enempää nykyään? (KOHDE 26)

Kohde 28, Passiivikivitalojen Kosteusturvatalo. Kuva Meidän talon sivuilta
Passiivikivitalojen Kosteusturvatalo ei sykähdytä muutoin, mutta julkisivu on tyylikäs. Tsekatkaapa te messuilla kävijät, kuinka kattoterassin pergolarakenne oikein jatkuu alas autokatoksen seinään - vai jatkuuko? (KOHDE 28)

Kohde 31, Casa Del Limon. Kuvat rakentaja.fi -sivuilta
Casa Del Limon näyttää kuvissa kivalta. Olen kiinnostunut meksikolaisesta koristeellisuudesta ja lämpimistä sävyistä, joten tämän talon sisustukseen haluaisin tutustua. Talon budjetti yllätti - rakennushanke on vienyt noin 700 000 euroa! Asuntomessuille rakentaminen taitaa olla aina kallista, kun kaikki pitää saada kiireellä valmiiksi... (KOHDE 31)

Urban Villan ullakkohuone olisi aivan mainio! Siitä taistelisivat niin lapset kuin vanhemmatkin :-) Vieraatkin sinne olisi kiva majoittaa. (KOHDE 35)

Kohde 40, Verso. Kuva Greenbuild.fi -sivuilta
Julkisivuista puheen ollen, Verso näyttää kiinnostavalta. Tai ehkä hieman Prisman seinältä? En osaa päättää :-) Ruohokattoinen viherhuone on ainakin jotain erilaista! Tässä talossa yläkerrassa seinän kääntäminen "vinkkeliin" on onnistunut ratkaisu, kun tilasarja pukuhuoneesta saunaan levenee ja kasvaa. Tai siltä se paperilla näyttää, miltähän mahtaa näyttää paikan päällä? (KOHDE 40)

No, näihin paperisiin ja digitaalisiin havaintoihin minun on tyytyminen tänä vuonna. Odottelen kieli pitkällä muiden bloggaajien juttuja messuilta, kuinka kohteet on paikan päällä nähty ja koettu!


torstai 2. heinäkuuta 2015

turvallista asiaa rakentajalle

Jep, jätetään tunteita herättävä kirjoitus rumista autokatoksista taakse ja siirrytään turvallisempiin aiheisiin ;-) Nimittäin, asiaa työturvallisuudesta. Työni puolesta pääsin tutustumaan Oulussa Pohjois-Suomen Turvapuistoon. Tiedättekö paikan? Vastaava löytyy ainakin Espoosta, idean äiti, Rudus Turvapuisto. Muistini mukaan myös Itä-Suomen suuntaan on suunnitteilla vastaava (Kuopioon?). 

kuvakaappaus sivulta www.pohjois-suomenturvapuisto.fi 

Rudus Turvapuiston sivulta:
Työturvallisuus paranee harjoittelemalla, ennakoimalla ja oikealla asenteella. Rudus siirsi turvallisuuskoulutuksen suoraan käytännön tilanteisiin ja rakensi vuonna 2009 Euroopan ensimmäisen Turvapuiston Espoon Ämmässuolle. Turvapuisto tukee hyvin työturvallisuuden oppimista, sillä siellä nähdään konkreettisia vaaratilanteita ja työturvallisia toimintatapoja. Turvapuistoon on ihmishahmojen avulla lavastettu työtapaturmatilanteita, jotka ovat dramaattisia ja näyttävät oikeilta ja pelottavilta. Näin tieto siirtyy tunnetasolla ja jää mieleen, ja omassa työssä opitaan välttämään vaaran paikkoja.
Useissa yrityksissä koulutetaan työntekijöitä välttämään vaaroja. Ruduksen Turvapuisto toimii vastakkaisella periaatteella, siellä tarkkaillaan jo tapahtunutta vahinkoa ja opitaan sen estäminen. Ryhmänvetäjä kertoo koulutettaville miten ja miksi tapaturma sattui. Ja ennen kaikkea, miten se olisi ollut vältettävissä. 

Paikka oli vaikuttava. Mieleeni heräsi kysymys - ja sen esittelijä Ollille esitinkin - miten tällaista opetusta saataisiin omakotitalorakentajille? Isot yritykset kyllä kierrättävät puistossa työntekijöitänsä, mutta entä kotitaloudet? Ollin mukaan Oulussa rakennusvalvonta on tarjonnut rakentajille maksutonta mahdollisuutta kiertää puistossa (aina opastettuina pienryhmäkierroksina). Silloin kun me kävimme Oulun rakennusvalvonnan järjestämissä laatukoulutuksissa ja tapaamisissa, puistoa ei vielä ollut. Nyt suosittelenkin kaikille pientalorakentajille turvapuistokierrosta, jos vain on mahdollisuuksien rajoissa!

kuvakaappaus pienrakentajien Turvapuisto -infosta täältä
Lue lisää turvapuistosta:




maanantai 22. kesäkuuta 2015

rumat autokatokset

Aika kärkevä otsikko tällä kirjoituksella. Mutta eikös bloggaamisen idea ole (myös) kertoa mielipiteitä? Kun pihalla tapahtuu pientä etenemistä päivä kerrallaan (ja sisällä ei muuta kuin elämistä ja epäjärjestystä), ajattelin katsastaa tälle aikakaudelle tyypillistä pientaloarkkitehtuuria ei-niin-onnistuineiden autotallien ja -katosten osalta. Niiltä ei voi välttyä (tälläkään!) uudella asuinalueella kierrellessä. Ja lisäksi, julkisivu on julkinen asia: julkisivut, etenkin kadunpuoleiset osat, vaikuttavat kaupunkikuvaan.

Mikä niissä autokatoksissa sitten on niin rumaa? Ainakin a) mittasuhteet - tai siis mittasuhteettomuus - ja b) sijoittelu. Korkeus, massiivisuus, se että ne peittävät suuren osan lähiöiden pienehköistä piha-alueista. Miksi peltilehmät korotetaan ylös, talon julkisivun puolelle paraatipaikalle? Niitä katsellaan ikkunoista, terasseilta ja oleskelupihaltakin. Entä milloin autokatoksista tuli adekvaatti pääsisäänkäynti? Pienet tontit toki pakottavatkin ratkaisuihin, mutta väitän silti, että paremmalla arkkitehtisuunnittelulla saataisiin kauniimpaa rakentamista. Pienelläkin miettimisellä saa jo paljon aikaan. 

Tässä esimerkkejä mielestäni kömpelöistä ratkaisuista (kuvat poimittu summanmutikassa etuovi.com -sivustolta, havainnollistamaan ajatustani): 



Autokatokset ovat mittasuhteiltaan päärakennukseen verrattuna liian suuria, liian korkeita, massiivisia, kömpelöitä. Latomaisia rakennuksia, jotka peittävät talon etujulkisivun ja varjostavat pihaa ja taloa.

Onneksi kaunistakin arkkitehtuuria löytyy. Koska valokuvauskierros täällä omalla asuinalueellani on vielä tekemättä, vetoan tässäkin eutovi.comista löytyneisiin kauniisiin luomuksiin:


Kahdellekin autolle sopivan tilan voi löytää talon alta, jos tontti antaa siihen mahdollisuuksia. Jos autokatos sijoitetaan talon etupuolelle, saa siitä kevyemmän esim. rimoituksella ja päärakennuksesta poikkeavalla värillä - sekä auton mittasuhteille järkevällä korkeudella. Talon yhteyteen sijoitetut katokset kevenevät matalammalla hahmolla ja hieman taaempana olevalla sijainnilla. Yksinkertaisia juttuja, joita ei kuitenkaan kovin usein näe "tavallisissa" taloissa, tavallisella budjetilla rakennettaessa. Meneekö arkkitehdeillä ja rakentajaperheillä kaikki energia päärakennukseen ja tilojen suunnitteluun, jolloin piharakennus nakataan tontille sen kummemmin pohtimatta ja sen arkkitehtuuria miettimättä? Tulisiko talotehtaiden myydä päärakennusten sijaan kokonaisuuksia, joissa autokatokselle tai -tallille olisi jo valmiiksi mietitty mittasuhteisiin sopiva koko ja sijainti?

Lisää ideoita autokatosten suunnitteluun voi löytää mm. Pinterestistä, josta tämäkin ideakuva :-)

Kuvan lähde on homedsg.com ja 2LB House by Raphaël Nussbaumer Architectes
(Ja lopuksi lievennykseksi: jokainen rakentaa omalla budjetillaan juuri sellaista kuin haluaa ja juuri kuten haluaa. Ymmärrän, että Suomen välimatkoilla autoja saatetaan tarvita perheissä kaksi kappaletta, ja Suomen olosuhteissa joko katos tai talli on tarpeen. Myös kaavoittajat määräävät jonkin verran katosten sijoittelua.)




maanantai 8. kesäkuuta 2015

pehmeitä kiviä?

Näillä sanoilla yritin tilata pihalleni singelikiviä. Eli pehmeitä kiviä. Ei me ihan löydetty myyjän kanssa yhteistä säveltä, mielikuvitukseton myyjä kun vain nauroi ettei kivet ole pehmeitä.

Singeliä / someroa, koko 16-36 mm. Ideakuvat kivitori.fi ja siistipiha.fi
Pitkänmallisen talomme taakse ja päätyyn aion istuttaa nuppikuorman (12-13 kuutiota) kiviä. Niitä pehmeitä. Mursketta ja soraa on tarjottu, samoin seulanpääkiviä, mutta nyt on haussa pienempää kokoa. Kuvien 16-36 mm raekoko olisi ideaali, koska pinnalla tulisi silloin tällöin kyetä kävelemään. Singelin metsästys vain on työläämpää kuin otaksuin. Useat tahot tarjoavat pussitettua singeliä noin 0,6 m3 suursäkissä - hinta vaihtelee 110-150 e/säkki. Nuppi tulisi maksamaan siis melkoisesti. Paikalliselta maa-ainestoimittajalta löytyy myös ns. kattosingeliä, joka on raekooltaan 6-16 mm (hinta noin 1500 e/nuppi).

Singelin haastaja voisi olla myyjän tarjoama 30-70 mm kivi (noin 350 e / nuppi). Me vain ei olla myyjän kanssa puhelimessa ihan varmoja, ymmärrämmekö toistemme käyttämiä sanoja. Päädyimme sitten siihen, että myyjä tuo pihalleni sangollisen näitä kiviä näytille. Hyvää asiakaspalvelua, pääsen kokeilemaan kivien pehmeyttä ennen kuin toistakymmentä kuutiota kiviä rysähtää pihalleni :-)